Lapsen edunvalvonta Pohjois-Pohjanmaa

Edunvalvojan sijainen lastensuojeluasioissa

Huoltaja on aina lähtökohtaisesti lapsen edunvalvoja, joka käyttää lapsen puhevaltaa tätä koskevissa asioissa. Lastensuojelulain mukaan lapselle tulee kuitenkin lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja (edunvalvojan sijainen) käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos:

1) on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa; ja

2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.

Lapsen tilanne on aina erityislaatuinen silloin, kun hänelle joudutaan hakemaan edunvalvojan sijainen. Lapsi tarvitsee näissä erityisissä tilanteissa ulkopuolisen ja puolueettoman aikuisen, joka huolehtii siitä, että lapsen oma ääni tulee kuuluviin häntä koskevassa prosessissa ja että lapsi on tietoinen siitä, miten asiat käsitellään ja mitä vaikutuksia eri päätöksillä on hänen elämäänsä.

Edunvalvojan sijaisen tehtävänä on puolueettomasti ajaa lapsen etua niissä tilanteissa, joissa huoltaja ei siihen kykene. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun huoltajan oma etu ja lapsen etu ovat ristiriidassa keskenään.

Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä Digi- ja väestötietovirasto, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai huoltaja itse. Edunvalvojan määräämisestä päättää tuomioistuin. Myös Digi- ja väestötietovirasto voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaalihuollosta vastaava toimielin yhdessä sitä hakevat.

Edunvalvoja rikosasioissa

Esitutkintalain mukaan tuomioistuimen on määrättävä alle 18-vuotiaalle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvoja, jos on perusteltua syytä olettaa, että huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja ei voi puolueettomasti valvoa asianosaisen etua asiassa ja jos edunvalvojan määrääminen ei ole selvästi tarpeetonta.

Tyypillinen tilanne, jolloin edunvalvoja on tarpeen rikosasiassa, on esimerkiksi silloin, kun lapsen huoltajaa epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta. Tässä tilanteessa myöskään mahdollinen toinen huoltaja, jota ei epäillä rikoksesta, ei voi käyttää puolueettomasti lapsen puhevaltaa. Sama on tilanne, jos lapseen kohdistuneesta rikoksesta epäillään muuta lapselle läheistä henkilöä.