Uudistuksen taustalla: itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
Seksuaalirikoslainsäädäntöä, eli rikoslain 20 lukua, on toistuvasti uudistettu viime vuosikymmenten aikana, mutta muutokset ovat koskeneet lähinnä yksittäisiä säännöksiä tai pienempiä kokonaisuuksia. Seksuaalirikoslainsäädännölle koettiin kuitenkin laajempaa muutospainetta, minkä johdosta koko rikoslain 20 luku uudistettiin vuoden 2023 alusta voimaan astuneella lailla. Koko seksuaalirikoslain kattavan uudistuksen taustalla oli tarve vahvistaa jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta sekä henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa, mikä näkyy sekä seksuaalirikosten tekotunnusmerkkien uudelleenmärittelynä että rangaistusten ankaroittamisena.
Mitä muuttui aikuisiin kohdistuvissa rikoksissa?
Suostumuksen puute raiskauksen tunnusmerkkinä
Aikuisten välisessä seksuaalisessa kanssakäymisessä seksuaalista itsemääräämisoikeutta vahvistettiin uudistuksen myötä niin, että rikoksen tunnusmerkkien täyttymisen kannalta keskeistä on toisen osapuolen suostumuksen puute. Uudistetun lain mukaan muun muassa raiskauksen määritelmä on muuttunut niin, että sukupuoliyhteys katsotaan raiskaukseksi, mikäli toinen ei ole antanut siihen suostumusta. Suostumuksen ei tarvitse olla sanallinen, kunhan se on toisesta osapuolesta muutoin havaittavissa. Suostumukseen perustuva uudistettu raiskauksen määritelmä ei täyttyäkseen vaadi sukupuoliyhteyteen pakottaessa väkivaltaa tai sillä uhkaamista. Raiskauksen lisäksi rikoslain 20 luvussa säädetään seksuaalisesta kajoamisesta sekä seksuaalisesta ahdistelusta, ja näissä tekotavoissa on yhtä lailla keskeistä toisen osapuolen suostumuksen puute.
Seksuaalisen ahdistelun määritelmä laajeni
Seksuaalisen ahdistelun määritelmä laajeni kattamaan koskettelun lisäksi muut seksuaaliset teot, jotka vakavuudeltaan rinnastuvat luvattomaan kosketteluun, ja näin loukkaavat henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Uudistetun lain mukaan seksuaalista ahdistelua on muun muassa ilman toisen osapuolen suostumusta tapahtuva sukuelimen näyttäminen, sukuelimestä otetun kuvan lähettäminen, tai muu kosketteluun vakavuudeltaan rinnastettava ronski seksuaalissävytteinen kielenkäyttö. Seksuaalisen teon tulee olla tahallista, ja kohdistua toiseen henkilöön, jotta se voi tulla arvioitavaksi seksuaalisena ahdisteluna.
Seksuaalinen kajoaminen – tekoja ilman sukupuoliyhteyttä
Seksuaalinen kajoaminen asettuu vakavuusasteikoltaan raiskauksen ja seksuaalisen ahdistelun välimaastoon. Seksuaalisessa kajoamisessa ei ole kyse sukupuoliyhteydestä, mutta siihen liittyy esimerkiksi intiimialueiden koskettelua tai toisen pakottamista itsetyydytyksen seuraamiseen joko läsnä ollessa tai videon välityksellä. Uudistetussa seksuaalirikoslaissa on muutoinkin päivitetty säännökset kattamaan aikaisempaa laajemmin myös sellaiset teot, joihin liittyy tavalla tai toisella nykyteknologian käyttö.
Seksuaalisen kuvan levittäminen ja ottaminen
Muun muassa seksuaalisen kuvan levittäminen on säädetty uudella lailla rangaistavaksi. Toisesta otettua seksuaalissävytteistä kuvaa tai videotallennetta ei saa lähettää, eikä ruudulta esittää kolmannelle, vaikka kuva tai video olisi sitä esittävän henkilön toimesta täysin vapaaehtoisesti otettu. Seksuaalisen kuvan tai videon luvatta ottaminen itsessään on rangaistavaa joko seksuaalisena kajoamisena tai ahdisteluna. Kaikki edellä mainitut teonkuvaukset palautuvat seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen, jota uudistuneella lainsäädännöllä on haluttu vahvistaa.
Entä jos rikos on tapahtunut ennen lakimuutosta?
Seksuaalirikokset voivat nousta tuomioistuimen käsittelyyn vasta vuosia itse tapahtuman jälkeen. Syitä voi olla monia, esimerkiksi uhrilla ei ole ollut voimavaroja tehdä rikosilmoitusta tai uhri itse kokee häpeää ja syyllisyyttä tapahtumista. Lasten kohdalla muistikuvat seksuaalisista loukkauksista saattavat nousta pintaan vasta aikuisiällä.
Koska koko rikoslain 20 luku on laajalti uudistettu, herääkin kysymys, minkä lain mukaan asia tuomioistuimessa ratkaistaan. Rikoslain soveltaminen perustuu perusperiaatteeseen, jonka mukaan rikokseen sovelletaan tekohetkellä voimassa ollutta lakia. Toisen rikoslain soveltamiseen liittyvän niin kutsutun lievemmän lain periaatteen mukaan tuomioistuin soveltaa myös käsittelyhetkellä voimassa olevaa lakia, mutta vain, mikäli se johtaa lievempään lopputulemaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tuomioistuin tulee soveltamaan sekä nykyistä että entisiä lakeja rinnakkain, riippuen tapahtumien ajankohdista, vielä useita vuosia eteenpäin.
Oikeusapu sekä uhreille että epäillyille
Mikäli olet joutunut seksuaalirikoksen uhriksi, kannattaa sinun ihan ensimmäisenä tehdä poliisille rikosilmoitus. Jos tapahtuma on aivan tuore, ethän peseydy tai vaihda vaatteita ennen tarvittavia rikosteknisiä- tai lääkärin tutkimuksia. Vaikka rikosilmoitus on rikoksen tutkinnan kannalta suositeltavaa tehdä heti teon jälkeen, voi sen tehdä myös myöhemmin, ja näin seksuaalirikoksissa usein käykin.
Mikäli sinulla ei ole voimavaroja tehdä itse rikosilmoitusta, me voimme tehdä tutkintapyynnön puolestasi, ja olla rikosprosessissa mukana aivan alusta loppuun saakka. Seksuaalirikoksen uhri on oikeutettu saamaan oikeusapua kokonaan valtion varoista kustannettuna riippumatta henkilön taloudellisesta tilanteesta, ja asianajaja kannattaakin ottaa turvaamaan uhrin oikeuksia siitäkin huolimatta, että syyttäjä ajaisi syytettä oikeudessa. Tukea ja apua saat myös esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä.
Jos sinua puolestaan epäillään tai syytetään seksuaalirikoksesta, olet myös oikeutettu saamaan oikeudellista apua asianajajalta tai julkiselta oikeusavustajalta, mikäli oikeusavun edellytykset täyttyvät. Asianajaja kannattaa ottaa mukaan prosessiin jo esitutkintavaiheessa, jotta epäillyn oikeusturva tulee huomioiduksi asianmukaisella tavalla. Julkinen oikeusapu voi kattaa puolustajan kustannukset joko osittain tai kokonaan. Me selvitämme mahdollisuutesi oikeusapuun puolestasi, joten siitä ei tarvitse olla etukäteen tietoinen.
Mikäli tarvitset asianajajaa joko uhrin tai epäillyn/syytetyn asemassa, voit jättää yhteydenottopyynnön täältä.
Kirjoitti 4.7.2025